Aihearkisto: Fysioterapia

Hyötyliikunnan harrastajat ovat terveempiä kuin muut

Hyötyliikunta tarkoittanee sellaista liikuntatapaa tai –muotoa, jolloin varta vasten emme
harrasta liikuntaa terveyttämme tai hyvinvointiamme kohentaaksemme, vaan suorittaaksemme jonkin muun tarvitsemamme tehtävän, jonka sivutuotteena liikuntasuoritus tapahtuu. Kauppareissun hoitaminen kävelemällä tai pyöräilemällä on varmaan tavanomaisimpia hyötyliikuntatapoja. Samoin portaiden käyttäminen hissien asemesta mahdollisimman usein sekä työ- että kotiympäristössä. Eräs suosittu vinkki hyötyliikunnan lisäämiseksi on lyhentää tai jatkaa esimerkiksi bussilla suoritettavaa työmatkaa pysäkinväli kohdetta aikaisemmaksi tai myöhemmäksi sekä kävellä ylimääräinen pysäkinväli.

Useimmat kotityöt, kuten imurointi, mattojen tamppaaminen, kodin remontointiin liittyvät
oman työn ulkopuolella suoritettavat purku- ja uudistustyöt sopivat myöskin hyötyliikunnan
raameihin. Todellisia hyötyliikuntalajeja ovat piharemontit, puutarhatyöt ja erilaiset kotivoimin toteutettavat rakennusprojektit.

Miksi hyötyliikunnalle on sitten pitänyt keksiä termi ja minkä vuoksi siitä puhutaan ja kirjoitetaan niin paljon? On varmaan tosiasia, että nämä edellä mainitsemani hyötyliikunnaksi nimetyt toiminnot tulisi suoritettua muutenkin ihan vaan kyseisten tehtävien suorittamisen tarpeellisuuden vuoksi. Meissä on kuitenkin monia, jotka ympäristömme tai meidän itsemme asettamat liikunta- tai muut hyvinvointiamme edistävät tavoitteet on tullut tavaksi kirjata itsellemme muistiin joko kannustukseksi tai ihan vaan seurantaa varten. Ja mikäpä miellyttävämpi tapa saada merkintä liikuntasuorituksesta kuin tuottaa siinä samalla aikaan jotain konkreettista ja tarpeellista vaikkapa kotiin. Tehokkaasti siis kaksi kärpästä samalla iskulla!

Alla oleva video näyttää sinulle hyvän treeniohjelman, jota voit tehdä hyötyliikunnan lisäksi. Kannattaa katsoa tämä huippu treenivideo!


Hän, joka hyötyliikunnan termiksi nimitti, on ollut varmaan tietämättään laajemman kansaa liikuttavan toimintatavan pioneerina kuin silloin aavistikaan. Moni meistä suoriutuisi päivittäisistä ja viikoittaisista rutiinihommista huomattavasti pikaisemmin, pienemmällä liikunnallisella panostuksella ja ehkäpä laiskuuttaan vielä moottoroituja kulkuvälineitä useimmin käyttäen, ellei hyötyliikunnan merkitystä ja etenkin sen mukanaan tuomia hyviä puolia olisi tietoisuuteemme saatettu. Ei liene myöskään sattumaa pihoilla ja puutarhoissa touhuamisen lisääntyminen hyötyliikuntamielessä puhtaamman ja itse tuotetun kotimaisen ja puhtaamman ravinnon ohella. Yksi hyvä hyötyliikunnan muoto on satulatuolin käyttö työpaikalla, lue tästä artikkelista lisää satulatuolien hyödyistä.

Hyötyliikunta on siis helppo ja melkoisen vaivatonkin tapa pitää huolta sekä meistä itsestämme että houkutella mukaamme myös läheisemme. Jos säännöllinen, ehkä joskus ajan tai muodin vaatimusten ja odotusten vuoksi aloitettu harrastus alkaa tökkimään, niin luontevampi liikuntatapa löytyy useimmilta koti- tai mökkiympäristöstä. Tämä liikuntamuoto ei ole säännöllistä aikaan eikä aina paikkaankaan sidoksissa ja harvemmin rasittaa kukkaroakaan ainakaan tältä liikuntaosuudelta. Ja mikäli kotiympyröistä sopivia kohteita ei löydy, niin varmasti sukulaiset tai naapurit pystyvät auttamaan hyötyliikuntaa kaipaavaa kohteen valinnassa.

Hyvinvointi on elämämme A ja O

Mitä hyvinvointi sinulle tai minulle merkitsee? Tai paremminkin: miten sinä tai minä hyvinvoinnin haluamme omalla kohdallamme ymmärtää? Useimmin hyvinvoinnin käsite liitetään ulkoiseen olemukseen; hyvään kuntoon ja terveen oloiseen ulkonäköön. Ajallemme on myös ominaista antaa olotilastamme ulkopuolisille mieluummin liian positiivinen kuin realistinen mielikuva. Joskus tällainen oman positiivisuuden yliannostelu saattaa saada myös oman mielemme lisäämään hyvinvoinnin tunnettamme, jolloin se on pelkästään myönteinen asia. Vastaavasti jatkuvasti kesto-onnellisena esittäytyminen
voi ajan mittaan käydä myös itselle rasitukseksi eikä tällöin liene hyvinvointia lisäävä käyttäytymistapa.

lenkkeily-on-liikuntaa-ja-hyvinvointia

Hyvinvointi voi olla erilaisia hyvän olon tunteita eri aikoina ja elämämme eri tilanteissa. Terveydentilamme on varmaan ykkösasioita olotilaamme tarkasteltaessa. Pyrimme toteuttamaan erilaisia toimintatapoja säilyttääksemme tai kohentaaksemme fyysistä olotilaamme valitsemalla esimerkiksi sellaisia harrastuksia, joilla näitä tavoitteitamme oletettavasti saavutamme. Useinkin tiedämme, millaiset harrastukset ja harjoitteet voivat johtaa esimerkiksi parempaan fyysiseen hyvinvointiin, mutta jostain syystä niihin ryhtyminen tuntuu ylivoimaisen vaikealta tai jopa vastenmieliseltä. Joissakin tapauksissa itsensä alkuun ’pakottaminen’ voi toimia jatkossa miellyttävämmän rutiinin alkusysäyksenä.

Mielestäni hyvinvointi on hyvää fyysisen kunnon ylläpitoa tai kehittämistä väheksymättä myös voimakkaasti mielen hyvinvointia. Tällä tarkoitan sekä henkisten että fyysisten harrastusten ja mieltymysten yhdistämisen tärkeyttä. Jollekin meistä musiikki, elokuvat, käsityöt tai muut vähemmän fyysistä kuntoa kohottavat ajanviettotavat tuovat suurta mielihyvää ja lisäävät jopa ulospäin säteilevää hyvinvoinnin tunnetta! Joskus tässä ulkoista olemusta suosivassa ja todella aktiivista kuntoilua korostavassa ajassamme edellä mainitun tyyppisiä ’henkisiä’ harrastuksia suosivat saavat ulkopuolisten, median tms. taholta aivan turhia syyllisyyspaineita. Jokainen meistä harrastakoon sellaisia asioita, jotka tuntuvat mukavilta ja saavat hymyn huulille tai muuten hykerryttävän olon!

Hyvinvointia tuovia asioita ovat omien valintojemme lisäksi myös ulkopuoleltamme tulevat vaikutteet; läheisemme, ystävämme, naapurimme, työtoverimme jne. Tilanteita on varmaan monenlaisia ja monivaikutteisia, mutta erittäin käyttökelpoinen sananlasku sinne muistin sopukoihin säilöttäväksi esimerkiksi erilaisissa kohtaamistilanteissa on ’Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan’.  Totta se on, että tapamme kohdella kohtaamiamme ihmisiä useinkin määrittää sen, miten meitä kohdellaan. Hyvän jakaminen lisää hyvää eteenpäin eikä se ole missään tilanteessa poissa meiltä keneltäkään. Päinvastoin – sehän saattaa joskus palautua takaisin meille itsellemme – lisäämään myös meidän hyvinvointiamme!

 

Satulatuolit messujen kohokohtana

Kiinnostuin satulatuolista ollessani messuilla. Siellä mukavat Salli satulatuoli edustajat esittelivät eri mallisia satulatuoleja sekä myös ergonomia työpöytiä. Paikalla oli myös salli satulatuolin perustaja mies, nimeä en valitettavasti muista. Hän oli hyvin treenattu ja näytti oikein hyvinvoivalta muutenkin. Tämä kerron siksi, koska itselleni on aina tärkeää, että kun puhutaan terveydestä, terveyteen liittyvistä asioita ja hyvinvoinnista ylipäätään, ja tässä tapauksessa, hyvinvointia edistävästä tuotteesta, niin katson aina itse miltä tuotteen esittelijä näyttää. Onko hän hyvinvoivan näköinen – kannattaako minun siis uskoa häntä?

Olet mitä syöt on sanonta jonka moni on kuullut. Sama pätee myös muihin asioihin – onko saarnamies sitä mitä puhuu? Toteuttaako hän itse sanomaansa? Takaisin aiheeseen, eli satulatuoliin. Salli satulatuolimies osasi kertoa minulle, että ryhtini on huono ja alkoi myös esittelemään helppoja liikkeitä, joita voin kotona tehdä, parantaakseni ryhtiäni. Ryhdin parantamiseksi auttaa myös satulatuolilla istuminen, eli koska teen toimistotyötä, on syytä valita tuoli hyvin.

Salli satulatuolista kerrotaan paljon hyvää, ja se alkaa vakuuttaa itsenikin. Mielestäni se on jopa loogista. Itse on harrastanut ratsastusta jo monta vuotta, ja ratsastajilla on itse asiassa hyvä ryhti – ja jos ei ole, niin ryhti yleensä muuttuu hyväksi ratsastaessa. Eli kai tässä jotakin perää on. En tiedä kuinka paljon itse salli satulatuolia voi verrata perinteiseen ratsastussatulaan, mutta onhan niissä yhtäläisyyksiä ainakin. Mielestäni nämä satulatuolit ovat erinomainen valinta ergonomiseen toimistoon. Näitä satulatuoleja ja muitakin erinomaisia toimistotarvikkeita löydät Systeman verkkokaupasta.

Salli satulatuolista kerrotaan, että koska satulatuoli on kaksiosainen, voi sillä istua vaikka koko päivän. Paino jakautuu tasaisesti satulatuolilla istuttaessa, eikä paine kohdistu genitaalialueelle – kuulostaa hyvältä! Luin, että miehillä  häpyluu monesti painaa kiveksiä, jolloin oikean ja ergonomisen istuma-asennon löytäminen voi olla mahdotonta, ja vaikken itse ole mies, niin tämä ei kuulosta kovin mukavalta. Pitäisi kysyä asiaa tarkemmin omalta mieheltä. Sen verran tiedän itse, että tässä sohvalla istuessa kipeytyy selkä, erityisesti lapojen välistä, kun koneella kirjoittelee. Entisessä työpaikassa minulla oli enemmänkin perinteinen työtuoli, ei mikään edullisin laatuaan, mutta kyllä pitkä istuminen siinä tuolissa puudutti. Sallin mukaan tuolin selkänoja on turha silloin kuin istuu oikeasti oikein. Selkänoja yleensä pakottaa selän suoraksi, mutta se ei poista painetta genitaalialueelta – ihan loogista jälleen, sillä painon tulisi tosiaan jakautua tasaisesti jaloista ja lantiosta lähtien, jotta painetta ei syntyisi.

Kaksiosaisen sallin salaisuus piilee sen keskiosassa. Satulatuolissa on keskirako, joka takaa painon jakautumisen tasaisesti. Tällöin paino pysyy istuinluilla, ja selässä on luonteva notko, huom. Luonteva. Ja jos kerran ihmiselle on keksitty osa nimeltä istuinluut, niin siellähän sen painon tulisi olla. Kun selkä on luontevan notkon ansiosta rentona, jaksaa salli satulatuolilla istua useitakin tunteja, ja näin ollen selkänoja on täysin tarpeeton. Toki joku voi ajatella, että onpas ihanaa kuitenkin välillä nojata taaksepäin ja ottaa täysin rennosti, mutta jos ajatellaan, että työt varmasti tulee tehtyä jopa tehokkaammin, kun tuolikin on hyvä, niin jää aikaa enemmän ja ehtii sitten kotona löhöillä vaikka sohvalla sen saman ajan, kuin mitä olisi töissä nojaillut selkänojaan. On muuten hämmästyttävää, kuinka paljon oikeat työvälineet kuten tuoli, voi vaikuttaa työssä viihtymiseen ja omaan vointiin. Nämä ovat asioita, joista puhutaan, mutta ei ehkä arvosteta tarpeeksi, tai arvostetaan vasta sitten, kun oma selkä on mennyt paskaksi, eli huomataan asia liian myöhään. Kuten sallillakin neuvotaan, niin muistathan myös nousta venyttelemään välillä, kurottelemaan ja tekemään pientä väliaikajumppaa, myös työpaikalla. Jotkut työpaikat ovat ottaneet jopa käyttöön väliaikajumpan – fiksua sanon minä! Silloin saa veren kiertämään ja työnteho- ja laatu varmasti paranee. On hieman vanhanaikaista istua koko päivä samassa paikassa ja samassa tuolissa – väliaikajumpat ja uudenaikaiset tuolit ovat sen sijaan uutta kaivattua muutosta.

Salli satulatuoli pyörillä

Olen kysynyt esimieheltäni, mikäli voisin saada satulatuolin. Minulla on onnekseni hyvä työpaikka, jossa oikeasti välitetään työntekijöiden hyvinvoinnista. Toki firman taloustilanne on hyvä, jolloin on varaa ostaa. Tiedän kuitenkin itse, että jos minun toiveita kunnioitetaan työpaikalla, niin pysyn varmasti samassa työpaikassa pidempään. Toiveeni on siis kuultu, ja nyt parhaillaan etsimme netistä verkkokauppaa, josta voisimme ostaa satulatuolin kaikista edullisempaan hintaan. Olen huomannut, että hinnoissakin on paljon eroja, vaikkei ehkä uskoisi, että samaa tuotetta voidaan myydä monella eri hintaa. Kilpailutus kannattaa aina, ja mikäli joku toinenkin haluaa samanlaisen tuolin, niin miksi ei kysyisi tarjousta joltakin firmalta.
Näillä sanoilla toivotan kaikille oikein mukavia työpäiviä ja ennen kaikkea parempaa istumista, ergonomiaa ja hyvinvointia!

Liikunta pitää fysioterapeutin kaukana

Mitkä olivatkaan terveellisen elämän kulmakivet: ravinto, uni ja liikunta tietenkin. Vaikka itse pidän ruokaa ja ravintoa tärkeimpänä näistä kolmesta, niin tässä kirjoituksessa pureudun tarkemmin liikunnan saloihin. Eikö kuulostakin hyvältä? Tämän jälkeen voit jättää fysioterapian tauolle, kun otat vastuun oman kehosi toimivuudesta.

Lenkkeily fysioterapian tukena

Hyvinvoinnin kannalta olisi hyvä liikkua 2-3 kertaa viikossa, niin että lihakset lämpiää ja saat hien liikkuessa. Tämä ei vielä tee sinusta urheilijaa, mutta on jo hyvä alku peruskunnon kohottamiseen ja lihasten ylläpitämiseen. Jos mahdollista, niin yritä suorittaa aktiviteetteja mahdollisimman paljon ulkona, koska raitis ilma tekee hyvää verenkierrolle ja aivojen toiminnalekin. Jos lähdet liikkeelle niin sanotusti suoraan sohvalta, niin kannattaa aloittaa 1-2 kerran  liikuntasuoritteilla. Ja muista venytellä joka kerran jälkeen (noin 20-30 min urheilusuorituksesta) tai muuten saat varata seuraavalle päivälle ajan hierontaan.

Mitä jos minulla on tukielinsairauksia ja minulle tulee kipuja liikunnasta? Oloa on hyvä kuulostella varsinkin kun otat uusia asioita elämääsi mukaan. Kipuja varmasti tulee, mutta niiden pitäisi myös häipyä noin viikon kuluessa liikkumisen aloittamisesta. Jos kuitenkin kärsit lihaskivuista, niin silloin kannattaa kysyä asiasta hierojalta. Myös monet hierojat ovat koulutettuja fysioterapeutteja ja ystäväni Joensuussa tarjoaa myös lymfaterapiaa hieronnan ja fysioterapian lisänä. Monesti tämän alan ammattilaiset osaavat katsoa sinua kokonaisvaltaisesti ja antaa jopa harjoitteluohjeita sekä auttaa sinua toistamaan lihasharjoitteet oikein.

Parhaat liikuntamuodot tavalliselle tallaajalle

Minun suosikkejani ovat lenkkeily (tai sauvakävely) ja kuntosali. Valitsen nämä koska lenkkeily tapahtuu yleensä ulkona ja silloin se hoitaa myös mieltä. Kuntosalilla treenaaminen, eli lihasharjoittelu vastaavasti kehittää kehoa toimimaan paremmin ja vaikuttaa myös hormonitoimintaamme edistävästi. Nämä liikuntamuodot tukevat toisiaan ja ovat lähes kaikkien  saavutettavissa. Kannattaa kokeilla myös ulkona olevia kuntolaitepuistoja! Muista kysyä kuntosaliharjoittelusta fysioterapeutiltasi ja kannattaa myös harkita personal trainerin tunteja. Heiltä saat apua ravinto-ohjelmien tekoon ja vinkkejä terveellisempään ravintoon.

Tässä kiteytettynä ajatukseni liikunnan aloittamisesta ja rohkaisen sinua kokeilemaan kaikkia liikuntamuotoja, mitkä tulevat sinulle mieleen. Urheilu on aina hyvästä – myös penkkiurheilu!