Ihanan kamala tunne – Extremeurheilua!

Jotkut pelkäävät sitä kuollakseen. Toiset taas kulkevat sitä etsien vaikka maailman ääriin. Toisille se on merkki ihmismielen heikkoudesta ja ulkoisesta vaarasta – toisille se on merkki siitä, että on elossa. Sitä kehittyy meissä kaikissa, ja se on yksi eloonjäämistaistelun ja selviytymisen edellytyksistä. Toisille sen tuomat tuntemukset ovat kauhistus, kun taas jotkut rakastavat sen tuomaa elinvoimaa. Sitä joko rakastaa tai vihaa. Kehomme kehittää sitä samassa muodossa niin jännityksessä kuin ahdistuksessa ja pelossa. Se on merkki siitä, että meidän tulee joko taistella tai paeta. Jotkut valitsevat kolmannen vaihtoehdon – siitä nauttimisen. Adrenaliini joko kahlitsee tai vapauttaa. Mitä mieltä olet tästä stunttivideosta, jossa Tom Cruise pistää parastaan?

Extreme-urheilu. Eli äärimmäisyyksiin menevän urheilulajin harrastaminen ja siitä saaman adrenaliini- ja endorfiiniryöpyn maksimaalinen tavoittelu. Mikä siinä koukuttaa? Eikö pelko vaarasta (jopa mahdollisesta kuolemanvaarasta) mene nautinnon tunteen edelle? Eikö elämä ole jo itsessään aikamoinen elämys ilman tahallista veitsen terällä keikkumista?
Haluan kuvitella tuon tunteen, mikä vetää monia niin huumaavasti puoleensa. Ajattelen istuvani auton kyydissä omissa ajatuksissani, kunnes tie viettääkin yhtäkkiä ylös ja vielä nopeammin alas. Ensin säikähdän ja säpsähdän ajatuksistani. Sitten vatsan pohjassa vihlaisee, pääsee tahaton kiljahdus ja lopuksi ihana nauruntyrskähdys. Tästä lähtien joka ikisellä kerralla tuota tietä ajaessani odotan tuota samaa nyppylää ja mahalaukun kipristystä. Muutaman kerran se tuntuu yhtä jännittävältä kuin ensimmäisellä kerralla, mutta toistojen myötä tunne laantuu ja aiemmin väristyksiä tuottanut notkahdus tuntuukin vain samalta laimealta ja tylsältä tien kohdalta, kuin koko muukin matka. Pakko etsiä uusi ja jännittävämpi tie!
Kutkuttavia nyppylöitä löytyy matkan varrelta, mutta ne eivät riitä minulle. Pitäisikö kokeilla jotain muuta, josta saisin kaipaamani mahamuljahduksen? Olisiko benji-hyppy sopiva, tai kenties laskuvarjohyppy? Olen kuullut joskus myös puhuttavan base-hypystä, se on varmaan minulle vielä liikaa tässä vaiheessa. Voisin toisaalta aloittaa jostain vähän kevyemmästä, esimerkiksi liitovarjoilusta.

Tarrasarjat motocross pyöriin

 

Extreme-urheilulle on tyypillistä myös hyvin näyttävät suojavarusteet, esimerkiksi motocross-pyörien tarrasarjat ovat usein miehekkään vauhdikkaita. Tai autojen ja lumilautojen teippaukset. Ensi kerralla kannattaa katsoa, mitä nämä tarrat ja teippaukset oikein viestivät!

Päädynpä tässä haaveilussa ja lajin pohdinnassa mihin tahansa, varmaa on ainakin se, että tulen kokemaan jotain sellaista, mitä en ole koskaan aiemmin kokenut (mikäli edes uskaltaudun ajatustasoa pidemmälle). En osaa sanoa, tulenko rakastamaan sitä ”jotain” vai tulenko pelkäämään sitä niin paljon, että saan pelkästä ajatuksesta paniikkikohtauksen.
Voi olla, että jään koukkuun jonkinlaiseen tunteeseen, jossa tiedän jokaisten sekuntien voivan olla tähänastisen elämäni viimeiset. Sellaiseen tunteeseen, jossa koen eläväni jokaista soluani ja verisuontani myöden. Toisaalta voi käydä myös niin, että en suostu ajamaan enää edes sitä erästä tienpätkää, jonka tietyssä kohdassa mäennyppylä sai aikaan ensin säpsähdyksen ja vatsanpohjassa vihlaisun sekä lopuksi nauruntyrskähdyksen ilonkiljahduksineen.
Sitä paitsi taidan muuten olla jo eräänlainen oman elämäni extreme-urheilija. Tänään tein päätöksen repiä alas oman elokuvani kulissit ja riisuutua suojavarusteista, joita olen vuosia harteillani kantanut. Myönsin itselleni heikkouteni ja päätin kääntää ne vahvuuksikseni. Sitä ei tarina vielä kerro, miten päin tältä vapaalennolta tulen laskeutumaan ja tulenko ylipäänsä selviytymään siitä loukkaantumatta. Ensimmäinen askel jyrkänteen reunalla on kuitenkin jo otettu. Riittäköön se minulle tällä erää.

Ravinnon merkitys ja vaikutukset hyvinvoinnillemme

Ravinto lienee tänään yksi eniten mediassa käsitellyistä aiheista kaikissa viestintävälineissä: televisiossa, radiossa, painetuissa lehdissä sekä verkossa. Eikä ollenkaan turhaan, sillä ravinto vaikuttaa meidän jokaisen fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiimme.

Fyysiseen hyvinvointiimme nauttimamme ravinto vaikuttaa konkreettisimmin poistamalla sekä janon että nälän. Ravinnosta saamme myös riittävät ravintoaineet: energiaa tuottavat ravintoaineet kuten hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat sekä elämällemme välttämättömät kivennäisaineet ja vitamiinit. Ravinnolla on myös merkittävä vaikutus sekä sairauksien ennalta ehkäisyyn että niiden hoitoon. Henkiseen hyvinvointiimme ravinto ja sen nauttimisen vaikutus voidaan kokea maistuvan ruuan tuomana mielihyvänä, mahdollisuutena valita meille kullekin maistuvaa syötävää ja nauttia ateriamme miellyttävässä ympäristössä.

Sosiaalista hyvinvointia puolestaan saamme aterioiden nauttimisesta ystäviemme, tuttaviemme tai sukulaistemme seurassa, erilaisissa tilaisuuksissa vieraina tai itse järjestämissämme juhlatilaisuuksissa sekä perinteitä noudattavissa juhlapyhien yhteisissä ruokailutilanteissa.

Hyvä ravinto ja sopiva määrä liikuntaa

Ruokailuaikojen tiheydellä ja nautitun aterian koolla on tuovat oman merkityksensä hyvinvointiimme. Harvemmin varmaan syömme liian usein, kun puhutaan varsinaisten aterioiden määrästä. Poikkeuksena jatkuvasti toistuva pienten maku- ja välipalojen napostelu, mikä voi koitua kohtalokkaaksi sekä hyvänolon tuntemusten häviämisenä että painonhallinnan ongelmina. Määrältään tasapainoisesti kaikista ruoka-aineryhmistä koostuva ateria lounaaksi ja päivälliseksi sekä aamiainen, väli- ja iltapala tuovat tasaisen noin neljän tunnin rytmityksen, joka vaikuttaisi sopivat useimmille meistä. Tällöin ruuansulatuksemmekin tottuu suhteellisen säännölliseen ruokailurytmiin ja näin tyytyväinen vatsamme tuo koko olemuksellemme hyvää oloa.

Ruoka-aineiden valinnalla voimme myös ylläpitää tai lisätä hyvinvointiamme. Sesonkiruoka
koostuu kotimaisista vuodenaikojen mukaan saatavilla olevista tuotteista. Kesällä marjat, vihannekset, yrtit ja juurekset, syksyllä sienet ja osa marjoista. Näiden lisäksi jo keväällä voi löytää ensimmäisen kotimaiset superruuat; hortoilu eli luonnossa villinä kasvavien syötävien kasvien kerääminen, ruuaksi valmistaminen, säilöminen ja syöminen on viime aikojen uusi ja innostava tapa saada terveellistä, maukasta, luonnollista sekä edullista ravintoa.

Runsaasti keskustellaan myös ravinnon puhtaudesta, teollisen käsittelyn ja lisäaineiden merkityksestä. Lähiruoka eli lähiseudun maatiloilta sekä paikallisten metsästäjien ja kalastajien tuottamien ruokatarvikkeiden etuna ovat tuoreus ja tieto niiden alkuperästä.
Etuihin on laskettava myös raaka-aineiden puhtaus, vähäinen ekologinen jalanjälki sekä
pakkausjätteiden vähyys. Vähäinen merkitys ei liene myöskään työpanoksen paikallisuus.
Lähiseudulta hankittujen riista- ja kalaruokien puhtaus- ja ravintoarvot on tunnustettu terveysvaikutuksiltaan rehulla ruokittujen nautojen, porsaiden ja broilereiden vastaavia tasokkaammiksi.

Hyötyliikunnan harrastajat ovat terveempiä kuin muut

Hyötyliikunta tarkoittanee sellaista liikuntatapaa tai –muotoa, jolloin varta vasten emme
harrasta liikuntaa terveyttämme tai hyvinvointiamme kohentaaksemme, vaan suorittaaksemme jonkin muun tarvitsemamme tehtävän, jonka sivutuotteena liikuntasuoritus tapahtuu. Kauppareissun hoitaminen kävelemällä tai pyöräilemällä on varmaan tavanomaisimpia hyötyliikuntatapoja. Samoin portaiden käyttäminen hissien asemesta mahdollisimman usein sekä työ- että kotiympäristössä. Eräs suosittu vinkki hyötyliikunnan lisäämiseksi on lyhentää tai jatkaa esimerkiksi bussilla suoritettavaa työmatkaa pysäkinväli kohdetta aikaisemmaksi tai myöhemmäksi sekä kävellä ylimääräinen pysäkinväli.

Useimmat kotityöt, kuten imurointi, mattojen tamppaaminen, kodin remontointiin liittyvät
oman työn ulkopuolella suoritettavat purku- ja uudistustyöt sopivat myöskin hyötyliikunnan
raameihin. Todellisia hyötyliikuntalajeja ovat piharemontit, puutarhatyöt ja erilaiset kotivoimin toteutettavat rakennusprojektit.

Miksi hyötyliikunnalle on sitten pitänyt keksiä termi ja minkä vuoksi siitä puhutaan ja kirjoitetaan niin paljon? On varmaan tosiasia, että nämä edellä mainitsemani hyötyliikunnaksi nimetyt toiminnot tulisi suoritettua muutenkin ihan vaan kyseisten tehtävien suorittamisen tarpeellisuuden vuoksi. Meissä on kuitenkin monia, jotka ympäristömme tai meidän itsemme asettamat liikunta- tai muut hyvinvointiamme edistävät tavoitteet on tullut tavaksi kirjata itsellemme muistiin joko kannustukseksi tai ihan vaan seurantaa varten. Ja mikäpä miellyttävämpi tapa saada merkintä liikuntasuorituksesta kuin tuottaa siinä samalla aikaan jotain konkreettista ja tarpeellista vaikkapa kotiin. Tehokkaasti siis kaksi kärpästä samalla iskulla!

Alla oleva video näyttää sinulle hyvän treeniohjelman, jota voit tehdä hyötyliikunnan lisäksi. Kannattaa katsoa tämä huippu treenivideo!


Hän, joka hyötyliikunnan termiksi nimitti, on ollut varmaan tietämättään laajemman kansaa liikuttavan toimintatavan pioneerina kuin silloin aavistikaan. Moni meistä suoriutuisi päivittäisistä ja viikoittaisista rutiinihommista huomattavasti pikaisemmin, pienemmällä liikunnallisella panostuksella ja ehkäpä laiskuuttaan vielä moottoroituja kulkuvälineitä useimmin käyttäen, ellei hyötyliikunnan merkitystä ja etenkin sen mukanaan tuomia hyviä puolia olisi tietoisuuteemme saatettu. Ei liene myöskään sattumaa pihoilla ja puutarhoissa touhuamisen lisääntyminen hyötyliikuntamielessä puhtaamman ja itse tuotetun kotimaisen ja puhtaamman ravinnon ohella. Yksi hyvä hyötyliikunnan muoto on satulatuolin käyttö työpaikalla, lue tästä artikkelista lisää satulatuolien hyödyistä.

Hyötyliikunta on siis helppo ja melkoisen vaivatonkin tapa pitää huolta sekä meistä itsestämme että houkutella mukaamme myös läheisemme. Jos säännöllinen, ehkä joskus ajan tai muodin vaatimusten ja odotusten vuoksi aloitettu harrastus alkaa tökkimään, niin luontevampi liikuntatapa löytyy useimmilta koti- tai mökkiympäristöstä. Tämä liikuntamuoto ei ole säännöllistä aikaan eikä aina paikkaankaan sidoksissa ja harvemmin rasittaa kukkaroakaan ainakaan tältä liikuntaosuudelta. Ja mikäli kotiympyröistä sopivia kohteita ei löydy, niin varmasti sukulaiset tai naapurit pystyvät auttamaan hyötyliikuntaa kaipaavaa kohteen valinnassa.

Ihana lahja tuo hyvää mieltä

Miten hyvä avo- tai aviomies voisi yllättää oman rakkaansa? Tuomalla kukkakimpun työpäivän päätteeksi, tottakai. Se on loistava tapa nostaa hymy ihannenaisen kasvoille ja tuoda lisää hyvää mieltä parisuhteeseen, mutta voisiko sen tehdä vieläkin yksilöllisemmin ja eri tavalla?

Nimikoru - kaulakoru omalla nimellä

Lahjaksi voi tuoda muutakin, kuin pelkästään kukkia. Kukkien sijasta jokin ihana koru voisi olla upea lahja rakkaalle puolisollesi. Kulta- ja timanttikorut ovat arvokkaita, ainakin jos puhutaan kaulakoruista ja sormuksista. Mutta minkä omäperäisen korun voisi antaa lahjaksi vaimolle ja se ei veisi vielä sinua vararikkoon. Nimikorut ovat kasvattamassa suosiotaan tällä hetkellä. Ne ovat todella persoonallisia ja samalla myös upeita lahjaideoita. Esimerkiksi Samaskorun ”Carrie-nimikoru” kullattuna kaulaketjuna maksaa alle 60 euroa. Tämä ei ole kallis hinta esimerkiksi mieleenpainuvasta nimipäivälahjasta. Moni käyttää saman summan helposti yhteen ravintolaillalliseen (ja vielä ilman juomia). Tällaisella korulahjalla sinun pisteesi hyvänä miehenä nousee varmasti uusiin sfääreihin.

Miten uskallan tilata kaulakorun omalla nimella verkkokaupasta?

Nimikoruja on helppoa ja turvallista tilata verkkokaupasta. Aluksi valitset itsellesi tai lahjan saajalle sopivan näköisen korun. Tämän jälkeen sinun tulee miettiä haluatko korun kultakoruna, kullattuna koruna vai esimerkiksi hopeakoruna. Nämä vaihtoehdot löytyvät useimmista korukaupoista. Kun olet päättänyt sopivan materiaalin ja pinnoitteen valitsemallesi nimiketjulle, niin sinun täytyy kirjoittaa haluamasi nimi tuotesivun tyhjään kenttään.

Tässä kannattaa olla erityisen tarkkana, sillä et varmaan halua rakkaasi korussa lukevan väärää nimeä tai oikeaa nimeä väärin kirjoitettuna! Usein nimikohta on myös rajoitetun mittainen, koska todella pitkä nimi ei välttämättä mahdu koruun. Usein kirjaimien määrä on rajoitettu noin kahdeksan merkin pituuteen. Kaula- ja rannekoruilla on usein myös vaihtoehtoisia pituuksia. Normaalisti kaulaketjut ovat 40-50 cm välillä ja lapsille suunnitellut kaulaketjut ovat noin 35 cm pituisia. Ranneketjut ovat odotetuskin hieman lyhyempiä, yleensä noin 14-19 cm pitkiä.


Videolla esitellään nimikorua engannin kielellä. Nuoren naisen puheesta ymmärtää hyvin, miten innoissaan naiset ovat tällaisista lahjoista! Tämä on hyvä pitää miehenä koko ajan mielessä.

 

Muista tämä kun tilaat koruja kaiverruksella netistä

Kun tilaat koruja verkkokaupasta ja niihin tulee kaiverrus tai tilaat ne nimikoruina omalla niemllä, niin silloin niissä ei ole välttämättä palautusoikeutta. Laki on määrännyt kaikkiin verkossa myytäviin tuotteisiin 14 päivän palautusoikeuden, kun tuotetta ei voi nähdä ja kokeilla konkreettisesti, mutta tämä laki ei koske niin sanottuja ”kustomoituja” tuotteita. Eli jos verkossa myytävä tuote muotoillaan tai tehdään mittatilauksena tai asiakkaan erityistoiveiden mukaan, niin silloin tuotteella ei lain mukaan ole palautusoikeutta.

Tämä ei varsinaisesti ole ongelma, koska vastaavalla tuotteella ei ole myöskään palautusoikeutta normaaleissa koruliikkeissä tai muissakaan kivijalkakaupoissa. Voit siis olla huoletta, ei verkkokaupasta tilaamisessa ole sen suurempaa riskiä näidenkään tuotteiden osalta. Itse olen ainakin todennut suomalaiset verkkokaupat todella luotettaviksi ja varsinkin, jos heillä on yritystiedot näkyvillä.